Keväällä aurinkoisina päivinä pitää kiirettä. Pihassa vihertää ihanasti ja linnut laulavat. Nyt on aika haravoida, kuopsuttaa vanhaa esille ja vähitellen istuttaa uutta. Kevät huumaannuttaa.
Mutta kevät saattaa myös uuvuttaa! Puutarhuri kun ei malta edes nukkumaan. Hommia riittäisi vaikka kuinka paljon. Vielä iltamyöhään on kierrettävä puutarhassa ja ihasteltava kaikkea sitä, mikä päivän aikana on kasvanut.
Suurin ilonaiheeni oli tämä pikkiriikkinen silmu omenapuussa. Se nimittäin todistaa, että puu on selvinnyt pupujussien hampaista. Aivan vihon viimeisenä kevättalven päivänä oli puun runkoa käyty jyrsimässä ja oksia maistelemassa. Juuri siis kun ajattelin, että selvittiinpäs tästä talvesta ilman suurempia rusakkovahinkoja...
Viime vuonna maisteltiin ensimmäiset omenat tästä Kerppolan kesä -omenapuusta. Nyt on toiveissa saada, noiden pienien silmujen ansiosta, ehkä kuitenkin lisää omenaisia vuosia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti