Joulukuun 2. päivä

Joulua ei olisi tullut ilman Mariaa.

Maria on todennäköisesti maailman historia tunnetuin nainen. Hänet valittiin Jumalan pojan synnyttäjäksi ja enkeli ilmestyi hänelle. Maria suostui tähän vaativaan tehtävään. "Tapahtukoon minulle niin kuin sanot". 

Nuorena naisena hän asetti itsensä, maineensa ja jopa henkensä alttiiksi. Aviottoman lapsen synnyttyjälle ei kunnian kukot laulaneet. Kaikesta tapahtuneesta hämmentyneenä hän lähti vanhemman serkkunsa, Elisabetin luo.

Marian tein samaan tapaan kuin enkelin. Puin hänet vaaleanpunaiseen, kun ajattelin Marian nuoruutta ja viattomuutta.Yleensä Maria kuvataan pää peitettynä, mutta mielestäni hiukset onnistuivat sen verran hyvin, etten halunnut peittää niitä. Niinpä Maria sai hartioilleen käärityn liinan.

Vaaleanpunainen atsalea kukkii joulukukkien rinnalla. Sain tämän iihanan kukan mieheltäni arkea piristimään jokin aika sitten. Erityisesti se on ollut kissamme makuun...

Huomiseen!

Joulukuun 1. päivä!!!

Joulun odotus alkaa enkelistä. 

Enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja kertoi hänelle suuren uutisen. Messias, Immanuel oli vihdoin tuleva maanpäälle.

Tämä enkeli Gabriel on syntynyt vanusta, valkoisesta lakanakankaasta, joulunauhoista, askartelu silmistä, neulelangoista ja "tietenkin" sukkahousuista.Selässä olevat siivet ovat vahvasta askarteluhuovasta ja kimalleliimasta. Tämä taivaallinen kaveri on kokonaisuudessaan 65-70cm korkea, josta nuken osuus on noin 50cm. Sen runkona on keppi ja nukkea voi käyttää nukketeatterissa. Tarkoituksenani on tehdä koko jouluevankeliumin hahmot....! Muutama on valmiina, mutta vielä riittää siis askartelua kaiken muun jouluisen puuhan ohella.

Joulun tunnelman luomiseen kuuluvat tietysti myös kukat. Tämä arabian vanha kannu on uusi kierrätyslöytöni. Se oli mielestäni juuri sopiva hyasintille. Juurelle laitoin sammalta, mummolani vanhalta leikkipaikkakiveltä kerättyä. Mietin, että lisäänkö vaalean tai kultaisen rusetin, mutta jätin ilman. Jouluverhot pitäisi laittaa, olohuoneseen voisi tulla punaisempi, lämpöisempi tunnelma. 

Ihanaa alkanutta Joulukuuta!

Pipariksi mennyt viikko (Nams!)

Meillä ollaan oltu toipilaina jo melko pitkään. Välillä vähän kuumeillaan, sitten taas parannutaan ja vähän köhäillään kohta. Niinpä pikkutoipilaille täytyi välillä keksiä jo jotain mukavaa tekemistä. Onneksi pakastimessa oli paketillinen piparitaikinaa. 

Pojat innoistuivat piparien  leipomisesta kovasti. Isommalta kauliminen onnistui jo yllättävän hyvin.

Pipareista tuli syksyinen metsä asukkeineen. Tässä osa leipomuksista. Tärkeintä ei ollut piparien täydellinen muoto vaan mukava leipominen ja yhdessä tekeminen. Ja kyllä piparit katosivat melko nopeasti parempiin suihin... :-)

Lisää pipareita tehdään viimeistään adventin aikoihin. 

Tänä iltana lepäillään ja nautiskellaan. Ulos sytyttelin syksyn ensimmäiset kynttilät. 

Levollista lauantaita!

Häivähdys purppuraa

Ruusut ovat edelleen kauniita - tosin hieman eri tavalla kuin keskikesällä! 

Upean purppuraisena hohtaa nyt juhannusruusu. Se on rakkain ruusuistani, koska se kukki ensikerran pihassamme nuorimman pojan syntymäpäivänä. 

Valamonruusun lehdet ovat jotenkin rupuiset, mutta sillä on upeat kiulukat.

Pohjantähden varret ovat kauniin purppuraiset ja sen lehdistö on edelleen vehreää. Syksyn keltaisävyisessä luonnossa tuo lähes violetti varsi tulee nyt erityisesti esiin. 

Koivuangervorivistö hohtaa pengerryksessä. Tämä vähääntyytyvä pieni pensas ilahduttaa nyt kauniilla syysvärillä. 

Nämä kurjenkellokaksoset ovat päättäneet uhmata syksyä ja jatkavat itsepäisesti kukkimista. Niiden liilat kukat loistavat nyt oranssien lehtien keskellä.

Pihaa haravoidessa tänään listasin mielessäni kaikkea kivaa, mitä ensi keväänä pitäisi taas tehdä. Joka kesä on jotakin jäänyt tekemättä ja talven aikana ehtii keksimään uusiakin projekteja. Nyt taitaa kuitenkin suurimmat projektit olla valmiina. Ensi kesänä pitäisi viimeistellä ja parannella kivetyksiä ja reunustuksia.

Vähitellen ajatukset käyvät kohti joulua. Ihanaa suunnittelua, valmistelua ja odotusta siis tiedossa! 

Aurinkoista viikonloppua!

Pieniä muutoksia

Syksylläkin koti voi kaivata jotakin uutta - tai sitten vanhojen tavaroiden uudelleen järjestelyä.

Keittiön seinä on saanut uuden hyllykön. Tämä on Ikean tuote. Etsiskelin jonkin aikaa sopivaa vanhaa lautashyllyä, mutta annoin periksi ja ostin tämän. Ehkä se jossakin vaiheessa vaihtuu vanhemmaksi, saa nähdä. Hyllyille asettelin vanhat kirpparilta ostetut puurasiat, uudet lyhtytalot ja ystävältä saadun taulun. Koukkuihin laitoin sitten syksyisempää tai vähän jo ripauksen jouluun viittaavaa koristusta. Puuenkeleitä ja pajusta tehdyn sydämen, johon viime jouluna pujottelin valot. Nyt se saa antaa turvallista tunnelmavaloa pimeneviin iltoihin. 

Entinen esikoisen huone on muuttunut musiikki/työ/vierashuoneeksi. Eniten tätä huonetta käyttää nykyään mieheni, jonka iso valkoinen sähköpiano on ikkunan vastaisella seinällä (ei näy kuvassa). Hänen kirjansa ja etätyöpisteensä ovat täällä. Aluksi yritin huoneesta enemmän valkoista, mutta mitä enemmän vaaleita tekstiilejä (kuten valkoinen matto ja valkoinen päiväpeitto) huoneessa oli, sitä näkyvämmäksi takaseinän tehosteraidat tulivat. Nyt huomaan, että kukikas päiväpeitto vie katseita seinästä. Muu saa olla hillitympää. Seinillä on vanhoja karttoja. Työpöytänä on klaffilipasto ja vanha tuoli. Läppäri piiloutuu tarvittaessa näppärästi lipaston uumeniin. Huoneen tunnelma on rauhoittava ja rentouttava. Ikkunan alla on mieheni "ikivanha" ensimmäinen sähköpiano, joka on nyt lasten käytössä. Välillä hyvin kovassakin sellaisessa...

Tässä vielä kuva pihan viimeisimmistä kukkijoista, oranssista daaliasta, joka kukoisti vielä pari viikkoa sitten. Eilen kaivelin daalian juurakoita ylös maasta ja laitoin niitä purkkeihin kellariin odottamaan ensi kevättä ja uutta kukoistusta. En ole erityisesti oranssin ystävä, mutta ei tästä voi olla pitämättä varsinkaan näin synkkänä ja sumuisena päivänä.

Nyt kupponen kuumaa kahvia ja pala suklaata - ja villasukat jalkaan! 

Niin, ja jos vaikka sytyttäisi kynttilän...

Rentouttavaa Sunnuntai-iltaa!

Syystunnelmia

Syksy on jo tosi pitkällä!

Nyt oli hyvä hetki laittaa talon etuosaa syys/talvikuntoon. 

Tosin pikku kätöset tulivat innokkaasti taas tutkimaan äidin "asetelmia"...

Sieniaika taitaa olla jo ohi, mutta tässä kuva äitini sienisaaliista parin viikon takaa. Tai yhdestä niistä, hän kun viihtyy metsässä. Minä jätän suosiolla sienestämisen sekä sienien syömisen muille...

Viime viikonloppuna tyhjensin kasvihuoneen. Vielä raakileeksi jääneet tomaatit kypsyvät sisällä pimeässä. Ne siis kannattaa kerätä talteen.

Eräänä aamuna auton tuulilasissa oli jo jäätä.

Tuunelmallista syksyä, ensilunta odotellessa...!

Ehostusta

Olen aloittanut kaksi uutta harrastusta. Ensimmäinen on italianopiskelu ja toinen entisöinti/tuunauskurssi. Molemmat ovat hauskoja ja myös haastavia harrastuksia.

Olen aloittanut entisöinti/tuunauskurssilla vanhojen tuolien ehostamisen.Minun tuolini ovat kaksi etummaista, talonpoikaisrokokoon tyyppiset. Olen saanut ne mieheltäni muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi. 

Työ tehdään vanhan ehdoilla ja samantapaisilla menetelmillä. Tuolit ovat muutoin hyvässä kunnossa, mutta toinen istuin on rikki. Päällystän myös molemmat istuimet uudella kankaalla.

Tuolin sisältä löytyi kerrostumia eri aikakausilta ja aidot luonnon täytteet. Samantapaista täytettä laitetaan sitten vähän lisääkin, nykyajan istuinmukavuutta lisäämään. Edessä on siis mukava "rojekti". Ja mielessä siintää jo uusiakin, vaikkei tämäkään ole läheskään valmis!

Tässä kuva krasseista, joka on keväällä eksynyt orvokintaimien joukossa "väärään" kukkapenkkiin. Se on kiemurrellut ja kasvanut kuin varkain koko kesän varjossa hortensioiden välissä. Nyt krassi kuitenkin on upeimmillaan. Se loistaa viimeisten kesäkukkien joukossa ja luo mielenkiintoisen kontrastin herkän hortensian kanssa. Olen nyt iloinen, etten kitkenyt sitä kesän kuluessa pois.

Puutarha voi siis yllättää puutarhurin!!!

Lokakuu alkoi aurinkoisissa merkeissä! Toivottavasti tälläisiä päiviä tulee vielä useita ttänä syksynä!!!