Pipariksi mennyt viikko (Nams!)

Meillä ollaan oltu toipilaina jo melko pitkään. Välillä vähän kuumeillaan, sitten taas parannutaan ja vähän köhäillään kohta. Niinpä pikkutoipilaille täytyi välillä keksiä jo jotain mukavaa tekemistä. Onneksi pakastimessa oli paketillinen piparitaikinaa. 

Pojat innoistuivat piparien  leipomisesta kovasti. Isommalta kauliminen onnistui jo yllättävän hyvin.

Pipareista tuli syksyinen metsä asukkeineen. Tässä osa leipomuksista. Tärkeintä ei ollut piparien täydellinen muoto vaan mukava leipominen ja yhdessä tekeminen. Ja kyllä piparit katosivat melko nopeasti parempiin suihin... :-)

Lisää pipareita tehdään viimeistään adventin aikoihin. 

Tänä iltana lepäillään ja nautiskellaan. Ulos sytyttelin syksyn ensimmäiset kynttilät. 

Levollista lauantaita!

Häivähdys purppuraa

Ruusut ovat edelleen kauniita - tosin hieman eri tavalla kuin keskikesällä! 

Upean purppuraisena hohtaa nyt juhannusruusu. Se on rakkain ruusuistani, koska se kukki ensikerran pihassamme nuorimman pojan syntymäpäivänä. 

Valamonruusun lehdet ovat jotenkin rupuiset, mutta sillä on upeat kiulukat.

Pohjantähden varret ovat kauniin purppuraiset ja sen lehdistö on edelleen vehreää. Syksyn keltaisävyisessä luonnossa tuo lähes violetti varsi tulee nyt erityisesti esiin. 

Koivuangervorivistö hohtaa pengerryksessä. Tämä vähääntyytyvä pieni pensas ilahduttaa nyt kauniilla syysvärillä. 

Nämä kurjenkellokaksoset ovat päättäneet uhmata syksyä ja jatkavat itsepäisesti kukkimista. Niiden liilat kukat loistavat nyt oranssien lehtien keskellä.

Pihaa haravoidessa tänään listasin mielessäni kaikkea kivaa, mitä ensi keväänä pitäisi taas tehdä. Joka kesä on jotakin jäänyt tekemättä ja talven aikana ehtii keksimään uusiakin projekteja. Nyt taitaa kuitenkin suurimmat projektit olla valmiina. Ensi kesänä pitäisi viimeistellä ja parannella kivetyksiä ja reunustuksia.

Vähitellen ajatukset käyvät kohti joulua. Ihanaa suunnittelua, valmistelua ja odotusta siis tiedossa! 

Aurinkoista viikonloppua!

Pieniä muutoksia

Syksylläkin koti voi kaivata jotakin uutta - tai sitten vanhojen tavaroiden uudelleen järjestelyä.

Keittiön seinä on saanut uuden hyllykön. Tämä on Ikean tuote. Etsiskelin jonkin aikaa sopivaa vanhaa lautashyllyä, mutta annoin periksi ja ostin tämän. Ehkä se jossakin vaiheessa vaihtuu vanhemmaksi, saa nähdä. Hyllyille asettelin vanhat kirpparilta ostetut puurasiat, uudet lyhtytalot ja ystävältä saadun taulun. Koukkuihin laitoin sitten syksyisempää tai vähän jo ripauksen jouluun viittaavaa koristusta. Puuenkeleitä ja pajusta tehdyn sydämen, johon viime jouluna pujottelin valot. Nyt se saa antaa turvallista tunnelmavaloa pimeneviin iltoihin. 

Entinen esikoisen huone on muuttunut musiikki/työ/vierashuoneeksi. Eniten tätä huonetta käyttää nykyään mieheni, jonka iso valkoinen sähköpiano on ikkunan vastaisella seinällä (ei näy kuvassa). Hänen kirjansa ja etätyöpisteensä ovat täällä. Aluksi yritin huoneesta enemmän valkoista, mutta mitä enemmän vaaleita tekstiilejä (kuten valkoinen matto ja valkoinen päiväpeitto) huoneessa oli, sitä näkyvämmäksi takaseinän tehosteraidat tulivat. Nyt huomaan, että kukikas päiväpeitto vie katseita seinästä. Muu saa olla hillitympää. Seinillä on vanhoja karttoja. Työpöytänä on klaffilipasto ja vanha tuoli. Läppäri piiloutuu tarvittaessa näppärästi lipaston uumeniin. Huoneen tunnelma on rauhoittava ja rentouttava. Ikkunan alla on mieheni "ikivanha" ensimmäinen sähköpiano, joka on nyt lasten käytössä. Välillä hyvin kovassakin sellaisessa...

Tässä vielä kuva pihan viimeisimmistä kukkijoista, oranssista daaliasta, joka kukoisti vielä pari viikkoa sitten. Eilen kaivelin daalian juurakoita ylös maasta ja laitoin niitä purkkeihin kellariin odottamaan ensi kevättä ja uutta kukoistusta. En ole erityisesti oranssin ystävä, mutta ei tästä voi olla pitämättä varsinkaan näin synkkänä ja sumuisena päivänä.

Nyt kupponen kuumaa kahvia ja pala suklaata - ja villasukat jalkaan! 

Niin, ja jos vaikka sytyttäisi kynttilän...

Rentouttavaa Sunnuntai-iltaa!

Syystunnelmia

Syksy on jo tosi pitkällä!

Nyt oli hyvä hetki laittaa talon etuosaa syys/talvikuntoon. 

Tosin pikku kätöset tulivat innokkaasti taas tutkimaan äidin "asetelmia"...

Sieniaika taitaa olla jo ohi, mutta tässä kuva äitini sienisaaliista parin viikon takaa. Tai yhdestä niistä, hän kun viihtyy metsässä. Minä jätän suosiolla sienestämisen sekä sienien syömisen muille...

Viime viikonloppuna tyhjensin kasvihuoneen. Vielä raakileeksi jääneet tomaatit kypsyvät sisällä pimeässä. Ne siis kannattaa kerätä talteen.

Eräänä aamuna auton tuulilasissa oli jo jäätä.

Tuunelmallista syksyä, ensilunta odotellessa...!

Ehostusta

Olen aloittanut kaksi uutta harrastusta. Ensimmäinen on italianopiskelu ja toinen entisöinti/tuunauskurssi. Molemmat ovat hauskoja ja myös haastavia harrastuksia.

Olen aloittanut entisöinti/tuunauskurssilla vanhojen tuolien ehostamisen.Minun tuolini ovat kaksi etummaista, talonpoikaisrokokoon tyyppiset. Olen saanut ne mieheltäni muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi. 

Työ tehdään vanhan ehdoilla ja samantapaisilla menetelmillä. Tuolit ovat muutoin hyvässä kunnossa, mutta toinen istuin on rikki. Päällystän myös molemmat istuimet uudella kankaalla.

Tuolin sisältä löytyi kerrostumia eri aikakausilta ja aidot luonnon täytteet. Samantapaista täytettä laitetaan sitten vähän lisääkin, nykyajan istuinmukavuutta lisäämään. Edessä on siis mukava "rojekti". Ja mielessä siintää jo uusiakin, vaikkei tämäkään ole läheskään valmis!

Tässä kuva krasseista, joka on keväällä eksynyt orvokintaimien joukossa "väärään" kukkapenkkiin. Se on kiemurrellut ja kasvanut kuin varkain koko kesän varjossa hortensioiden välissä. Nyt krassi kuitenkin on upeimmillaan. Se loistaa viimeisten kesäkukkien joukossa ja luo mielenkiintoisen kontrastin herkän hortensian kanssa. Olen nyt iloinen, etten kitkenyt sitä kesän kuluessa pois.

Puutarha voi siis yllättää puutarhurin!!!

Lokakuu alkoi aurinkoisissa merkeissä! Toivottavasti tälläisiä päiviä tulee vielä useita ttänä syksynä!!!

Syysistutuksia

Syksylläkin voi istuttaa.

Näitä sipuleita kätkin maahan kevättä odottelemaan - mikäli myyrät eivät maistele niitä talven aikana.

Isoveli innostui leikkipuistosta löytämästänsä tammenterhosta. Se piti ehdottomasti istuttaa ja mieluiten heti. Kylpyhuoneen lattialle laitettiin vähän sanomalehtiä ja sitten alettiin hommiin.

Tammenterho päätyi vaaleansiniseen ruukkuun. Samalla istutin yhden pelargonianverson lisää... Tämä yksilö päätynee ystävättärelle.

Nämä krysanteemit ovat jaksaneet hehkua etupihalla jo useamman viikon, sateestakin huolimatta. 

Leppoisaa lauantaita! 

Keittiön kaunotar

Sain ystävättäreltä aivan ihanan puusohvan keittiöön!

Se on vanha ja elämää nähnyt - ja nämä pyöreät 150 vuotta elämää näkyvät sohvassa. Mutta saavat minun puolestani näkyäkin. En aio maalata tai korjata sohvaa. Siinä on nimittäin vielä vanha alkuperäinen maali - no myönnetään, että vähän lohjenneena, mutta kuitenkin. Vanha huonekalu on aina arvokkaampi alkuperäisessä kunnossa ja vanhan huonekalun arvoa nostaa vain vanhan mukaan tehty entisöinti. Valkoinen "vanhan näköiseksi" sutaistu maalikerros saattaa valitettavasti jopa pilata vanhan huonekalun.

Sohva siis sijaitsee keittiössä ja voitte uskoa, että meidän vauhtiveljekset saattavat saada siihen aikaiseksi muutaman kolosen lisää. Sohvaa kuitenkin arvostetaan, sillä se on suunnilleen isoisän isoisän ajoilta.

Tämä sohva kaunokainen inspiroi myös uusiin syksyverhoihin. Sävyt ovat tummempia, ehkäpä tuon puusohvan ansiosta. 

Tästä  kankaasta olisi ihana saada myös tyynyt puusohvalle ja jokin pellavan värinen peite nykyisen tilalle. Tosin peitteen tulisi olla helposti pestävä...

Keräisin ulkoa katkenneita, syksyisiä  kukkia vielä sisälle ilostuttamaan. 

Varsinkin tuo dahlia on kuin pieni aurinko. 

Auringon pilkahduksia torstai-päivääsi!