tiistai 31. tammikuuta 2012

Talvisia taloja

Tammikuun viimeisenä päivänä esittelen esineen, josta riittää iloa koko vuodeksi. 


Se on Unicefin tämän vuoden kalenteri. Jokaista kuukautta kohden  on taitelija Margit Björnegean kauniita, naivistisia teoksia, jotka kuvaavat vanhanaikaisia puutaloja, pihoja ja elämää niissä eri vuodenaikoina. Ostin tämän ihan omaksi ilokseni - ja pikkuisen myös hyödyksi - Postista. Kuvassa yllä on tammikuun kuva.


Sytyttelin kynttilöitä talolyhtyihin. Ne ovat ihania, mutta kuumenevat kovasti. Siksi niille täytyy keksiä jokin paloturvallinen paikka. Tässä poltan niissä kynttilöitä puuhellan päällä.


Talvisen tiistain kunniaksi hieman herkkuja. 
Posliininen herra Jääkarhu vahtii napostlijoita :-)

rakkaudElla 



sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Talvilintuja

Joulusta jäi hampaankoloon (ainakin) yksi askartelu, mikä jäi toteuttamatta, nimittäin talviset linnut. Viime viikolla askarreltiin niitä ja tänään laitoin ne ikkunaan. Malli - ja toteutus - on hyvin yksinkertainen.


Eli linnun malli askarteluohjeiden kätköstä, samoin tapettimallipalanen. Piirsin yhtä lintua kohden kaksi ja liimasin tapetin palat vastakkain. Tapetti, jossa on kaunis helmen harmaa ornamentti toimii linnuissa ihan mukavasti. Se on ystäväni taannoisesta muuttoroskakuormasta pelastettu :-) Kuvioita en yrittänytkään kohdistaa, vaan jokainen lintu on "uniikki". 


Helppoa ja nopeaa askartelua - me like! :-)


Keittiössä vallitsee nyt sini-harmaa-valko-kerma -värimaailma. Astiapyyheet sain anopilta ja vahakangas valikoitui näemmä niiden mukaan. Verhot ovat yksiväriset, harmaat. Näillä mennään nyt muutama viikko. Viimeistään pääsiäisenä on jonkin muun aika. 


Yksi pelargoneista otti jo varaslähdön kevääseen. Se kukkii makuuhuoneen ikkunalaudalla. Persikan väriset kukat ovat tosin saaneet valkoiset reunat, ovat siis haalistuneet viime kesäisistä kukinnoista. Ikkunassa ovat jouluksi laitetut Ikean yrnsnö-pitsiverhot. Tykkään niistä vieläkin. 

Nyt taitaa olla aika aloittaa viherkasvien lannoitus. Valo voittaa!

rakkaudElla

torstai 19. tammikuuta 2012

Talvikuu

Joulun jälkeen mulla iskee vähäksi aikaa tyhjyys. 

Fiilistelen joulua marraskuun puolesta välistä alkaen ja venyttelen joulukoristeiden poistamista pitkälle tammikuuhun. Sitten se -tyhjyys - tulee. Joulukoristeet katoavat vähitellen takaisin laatikoihin ja niiden tilalle jää omituisia koloja... Nyt on täytyy miettiä jotakin tilalle. Joulu oli meillä viininpunainen ja pellavainen ja kultainen. Nyt viehättäisi vihreä ja raikas sininen... Hmmm....

Muuten meillä elellään mukavaa talvielämää. Isoveli on jo siinä iässä (5v. 10kk), että osaa hiihtää. Luistelemista kokeilimme eilen. Vähän jännitti, muistaako hän viime vuodesta, miten jäällä liikutaan. Ihan mukavasti hän luistimilla liikkui - välillä toki pyllähdeltiin, mutta mieli pysyi innostuneena. Isoveljelle iltajää oli jo sinänsä elämys. Onhan voimakkaasti valaistu jääkenttä pimeän illan keskellä hieman maagisen näköinen paikka.


Pikkuveli (2.5v. ei luistelusta mitään tiennyt, mutta kova into pikkumiehellä oli. Hänestä oli pidettävä kiinni koko ajan, kunnes hän lähti "muina miehinä" töpsöttelemään lumikasasta kohti jääkentän keskustaa. Hän taisi unohtaa, että oli luistimet jalassa ja meni jäällä yksin 4-5m ilman tukea!



Luistelun jälkeen lämmin kaakao maistuu makoisalta. Nämä Muurlan muumiemalimukit ovat mielestäni mainiot ja nyt ne ovat erittäin ajankohtaiset :-)



Miesväki palailee kohta voimisteluharjoituksista. Sitten vuorossa on sauna ja vaalipaneeli!

Leppoisaa talvitorstai-iltaa!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Joulukuun 12. päivä!

Valittelin Facebookissa, etten ole täksi jouluksi tehnyt itse joulukortteja - en edes teettänyt poikien joulukuvasta kortteja - itse asiassa poikien joulukuvakin on ottamatta!!! No, joulukertomukset nukkekavalkadi on valmistunut ja jotain pientä sen rinnalla.

Onneksi minulla on askartelusta innostunut poika. Tai innostuu, kun sopiva aihe keksitään. Kerhokavereille ja tädeille syntyi eilen pikkuveljen päiväunien aikana Angry Birds joulukortteja. 




Nämä ovat pitkälti 5v. poikani luomuksia. Minä autoin kimalteen ja pienten silmien liimaamisessa ja toimin kirjurina. Linnut ovat hänen käsialaansa. Ideointi toimi hyvässä yhteistyössä. Hyvin poika näyttää hahmot tuntevan ja mielekästä tekemistä oli! :-)

Tässä vielä Tampereen Voimistelijoiden joulunäytöksestä video. Poikani voimistelee Pullonokat-ryhmässä (Taito 1). Lupasin kummeille ja mummuille, että jaan sitä tätä kautta. Poikani on toinen vasemmasta reunasta.



Joulujuhlat jatkuvat huomenna, torstaina ja sunnuntaina. 

Ihania juolujuhlia!

lauantai 10. joulukuuta 2011

Joulukuun 10. päivä!

Keisari Augustukselta kävi käsky, että koko maa oli verolle pantava. 

Niinpä Joosefkin pakkasi matkalle tarvittavat tavarat mukaan. Matkaan lähti myös hänen kihlattunsa Maria, jonka laskettuaika oli jo lähellä. Matka tehtiin ehkä aasilla, ehkä kävellen. Välillä pysähdyttiin syömään omia eväitä ja täyttämään vesileilejä. Myös aasi tarvitsi ruokaa ja juomaa. Yön suojana saattoi välillä olla pelkkä tähtitaivas. Matkalaisia oli varmasti paljon, sillä kaikki olivat matkalla ilmoittautumaan verokirjoihin.

Uusia nukkeja olen tehnyt. Nyt niitä on kaikkiaan 11 kpl. Keisari Augusta en sentään tehnyt.Keisarin kunniaksi kuitenkin tässä kuva amaryliksestä. Se on mielestäni jotenkin majesteetillinen :-)

Tämä viikko on vierähtänyt vierailujen merkeissä. Ihana pieni kummipoikanikin (10kk) kävi meitä tervehtimässä, äitinsä kanssa toki. Huomenna alkaa joulujuhlallisuuksien viikko. Isompi pojista osallistuu voimistelunäytökseen 1400 muun lapsen ja nuoren voimistelinjan kanssa. Äidin sitten täytyy katsoa, että poika on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Täytyy myöntää, että kyllä, äitiä jännittää!

Huomenna syttyykin jo 3. kynttilä! 

Mukavaa, jouluista sunnutaita!

maanantai 5. joulukuuta 2011

Joulukuun 5. päivä!

Joosef on jäänyt Marian varjoon, sivusta seuraajan rooliin. Kirkkotaiteessa hänet on joskus kuvattu vanhaksi, hieman hajamielisen näköiseksi papparaiseksi. Sellainen hän ei kuitenkaan välttämättä ollut. Vanhempi hän toki Mariaa oli, kuten tapana aviotuvilla pareilla oli. Mutta Joosef oli myös viisas mies. Kuultuaan, että Maria oli raskaana, päätti hän purkaa kihlauksen kaikessa hiljaisuudessa. Unessa hän näki kuitenkin enkelin, joka kertoi syntyvän lapsen alkuperän ja nimen, joka pojalle tuli antaa. Toisen kerran enkeli ilmestyi unessa kehottaen häntä pakenemaan Egyptiin perheineen. Joosef vaikuttaa olleen mies, joka ei epäröinyt toimia perheensä parhaaksi.


Minun Joosef on vaatimaton, korkeintaan keski-ikäinen mies. Hänellä on parta, kuten juutalaiseen kulttuurin kuului. Vaaleansinisen vaatetuksen hän sai Marian vaaleanpunaisen vaatetuksen vastapariksi.


Tämän päivän askarteluna oli lippunauha. Valmiit lipunaihiot olivat minulla jemmassa ja nyt oli hyvä hetki leikata ja liimata niistä lippunauha. Ripustin sen keittiön naulakkoon odottamaan, että se pääsisi kuusta koristamaan.


Ensi kertaan!!

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Joulukuun 4. päivä!

Kun enkeli oli  ilmestynyt Marialle, kertoi hän myös samalla Marian vanhemman sukulaisenkin olevan raskaana. Sakarias ja Elisabet olivat odottaneet lasta kauan, niin kauan, että Elisabetia pidettiin jo hedelmättömänä. Kuvaus naisten kohtaamisesta on erityisen kaunis. Kun Elisabet kuuli Marian saapuneen taloonsa, hypähti lapsi hänen kohdussaan. Tuo lapsi oli poika, tuleva Johannes Kastaja.


Tein Elisabetista vanhemman naisen, hieman totisen ja pidättyvämmän, elämässään usean kerran jo pettyneen. Lopulta hän kuitenkin koki äitiyden ilon. Elisabetin hiukset tein harmaan eri sävyillä. Käytin mm. Novitan Puro lankaa, josta poimin herkullisimmat harmaan sävyt.

 Joulu etenee meillä pienin askelin.Viikonloppu on kulunut kotoisissa merkeissä. Pitkästä aikaa miehelläni ei ollut ylimääräistä toimintaa viikonloppuna, joten vietimme ajan tiiviisti perheen parissa. Olen ommellut punaruutuisia tyynynpäällisiä ja mallaillut kuhunkin huoneeseen sopivia jouluverhoja. Ne nimittäin pitää miettiä uudelleen, koska vaihdoimme huonejärjestystä elokuulla. Makuuhuoneiden käyttötarkoitukset ja värimaailmat ovat jonkin verran muuttuneet.

Pojilla on myös omat näkemyksensä "joulukoristelusta". Se ei aina mene ihan yksiin oman makuni kanssa, mutta minkäs teet. Pojat ovat poikia ja tämä on heidänkin kotinsa. En aio stressata, täydellisyys on kotoamme kaukana.  Mutta elämä on nyt! :-)



Tänään oli aika sytyttää toinen adventtikynttilä. Pihalla satoi vettä. Kunpa saisimme pian maan valkeaksi!!!




Sitä odotellessa: Voimia Tulevaan Viikkoon!!!